Kirjaudu sisään google-tilillesi ja valitse kohta My Account – Account Settings ja pääset tekemään muutoksia käyttäjätilisi asetuksiin. Klikkaa linkkiä “Using 2-step verification”.

Tämän jälkeen aukeaa informaatiosivu, joka kertoo kaksivaiheisen tunnistuksen periaatteista ja itse konfigurointiprosessi aloitetaan klikkaamalla “Set up 2-step verification”-painiketta.

Valitse puhelintyyppisi listalta ja asenna puhelimeesi “Google Authenticator”-sovellus, joka on saatavilla Android-, iPhone- ja Blackberry-alustoille:

Itse käytän Android-alustalla toimivaa HTC Desireä ja olin asentanut Android Marketista Google Authenticator-sovelluksen jo etukäteen, joka käynnistetään seuraavaksi ja skannataan näytöltä Googlen tili-informaation sisältävä QR-koodi.

Kun tilitiedot on skannattu, annetaan Google Authenticator:in generoima 6-numeroinen kertakäyttökoodi “Code”-kenttään ja vahvistetaan tunnistus.

Seuraavissa vaiheissa luodaan keinot päästä käyttämään Google-tiliä, jos esimerkiksi puhelimen katoaa. Google tarjoaa 10 kpl kertakäyttöisiä koodeja, jotka kannattaa tulostaa paperille ja pitää tallessa. Lisäksi voi antaa myös toisen gsm-liittymän numeron, jonne voi pyytää autentikointikoodeja tekstiviestillä. Nämä vaiheet kuvataan allaolevissa kolmessa kuvassa.

Kun varakeinot on onnistuneesti luotu, prosessi varoittaa, kun kaksivaiheinen todentaminen aktivoidaan, käyttäjätilisi uloskirjautuu Googlen palveluista ja kaikille sovelluksille, jotka eivät tue kaksivaiheista todentamista (esim. mobiili GMail, pikaviestinsovellukset jne.), täytyy luoda sovelluskohtainen salasana, jota käytetään ko. sovelluksen autentikoinnissa (HUOM. sovellusten autentikoinnissa ei jatkossa siis enää käytetä Google-tilin salasanaa).

Sovelluskohtaisia salasanoja saattaa joutua luomaan useammankin, onneksi se onnistuu suhteellisen näppärästi.

Kun kaksivaiheinen todentaminen on aktivoitu, seuraavalla kerralla kirjautuessasi Googlen palveluihin selaimella, kysytään kirjautuessa salasanan lisäksi myös vahvistuskoodia, jonka saat Google Authenticator sovelluksesta.

Jos on valmis näkemään hieman vaivaa ja tekemään nämä konfigurointimuutokset, pystyt kohentamaan Google-tilisi tietoturvaa verrattuna pelkkään salasanapohjaiseen autentikointiin. Lisätietoja kaksivaiheisesta todentamisesta löytyy paljon Googlen dokumentoimana ja aiheesta keskustellaan myös “Security Now“-podcastin jaksossa #288.

“Notet” tallentuvat sd-muistikortille ja jos nyt jostain pitää rutista, niin itse sovelluskin voisi asentua sinne eikä kapasiteetiltaan rajoittuneemmalle puhelimen muistille.

Luulin saavani “standardi”-paketin, mutta ystävällinen myyjä kaivoikin takahuoneesta 25v-juhlamallin ko. tuotteesta, joka oli pakattu juhlavaan laatikkoon, sisältäen pamfletin kuulokemallin historiasta, juhlakolikon, 3,5->6,3mm kuulokeadapterin, suojapussukan kuulokkeille, niin ja tietysti itse kuulokkeet kangasvahvistetuin piuhoin.

Itselläni ei aiempaa kokemusta Kossin kuulokkeista ollut, mutta olin kuullut kehuja Porta Pro-mallista ja arvosteluissakin ne ovat pärjänneet ihan kelvollisesti, joten odotukset olivat korkealla, kun kytkin luurit iPodiin ja aloin kuuntelemaan. Eikä äänen laatuun tarvinnut pettyä, Porta Prot toimivat erittäin hyvin niin raskaamman rockin, konemusiikin kuin podcastien toistossakin ja olen todella tyytyväinen tuotteen hinta-laatusuhteeseen.

Aivan omassa käytössä parhaimmilta luureilta tuntuneiden Sennheiser PX-200:n tasolle ei päästä, mutta erittäin lähelle kuitenkin ja puolta halvemmalla hinnalla. Lisäksi Koss lupaa kuulokkeille “ikuisen takuun”, joka sekin kertonee ainakin valmistajan luotosta tuotteeseensa.

Harjoitteisiin sisältyi myös n. 15-20 minuutin rauhoittuminen, joka sekin onnistui mielestäni varsin hyvin ja oli kokemuksena aika mielenkiintoinen, vaikka etukäteen vähän epäilin miten sitä suhteellisen vilkkaalla mielellä varustettuna kykenee “päätään tyhjentämään” ajatuksista ja keskittymään täysin vain käsillä olevaan hetkeen. Mutta kuten sanottua, hyvä fiilis tästä jäi ja seuraavan perjantain tuntia tässä odotellaan jo innolla!

No mutta itse asiaan, eli nyt lähes puolen vuoden HTC Desiren ja Android käyttöjärjestelmän käytön jälkeen on aika summata vähän fiiliksiä ensimmäisestä kosketusnäytöllisestä puhelimestani ja ensimmäisesta ei-Nokialaisesta puhelimesta vuosikausiin.

Laite on fyysisiltä ominaisuuksiltaan kaikin puolin mukava, näyttö on suuri, alareunan nappulat toimivia, eikä laite kuitenkaan ole häiritsevän isokokoinen eikä painava. Itseäni vähän arvellutti, miten sitä E71:n QWERTY-näppäimistön jälkeen tottuu käyttämään kosketusnäyttöä tekstinsyöttöön, eikä ihan turhaan. Kosketusnäyttö toimii kyllä erinomaisesti sovellusten ja puhelintoiminnallisuuksien ohjaamisessa, mutta ihan perus tekstinsyötössä ainakin itselleni tulee edelleenkin ärsyttäviä kirjoitusvirheitä kohtuu helposti. E71:llä tuli naputeltua useampikin pitempi blogientry tänne, Desirellä en ole vielä kokeillut, vaikka “WordPress”-app pätevältä ohjelmalta vaikuttaakin. Käytännössä sujuvampi tekstintuotto vaatii omalla kohdallani “kahden käden”-tekniikkaa, joka on joissain tilanteissa tietynlainen rajoite. Koskeutusnäyttönäppiksen käytön tehostamiseen on olemassa joitain sovelluksia, Swype tulee ensimmäisenä mieleen, mutta en ole vielä niihin ehtinyt juurikaan paneutumaan saati kokeilemaan käytössä.

Muuten sitten HTC Desire ja Android käyttöjärjestelmä höystettynä HTC:n Sense UI:lla onkin sitten vastannut huutoon ja pakko sanoa, että ei ole kertaakaan tämän n. puolen vuoden aikana tullut entisiä puhelimia ikävä. Laite yksinkertaisesti toimii kuten pitääkin, sovellusvalikoima on erittäin laaja ja niin, voihan laitetta käyttää myös puheluiden puhumiseen Android ohjelmistoineen integroituu saumattomasti Googlen kattavaan palveluvalikoimaan ja olennaisten sosiaalisen median palveluiden kuten Facebookin ja Twitterin valjastaminen mobiilikäyttöön on kivutonta.

Android, joka siis käyttöjärjestelmänä pohjautuu modifioituun Linux-kerneliin, on lähtökohtaisesti suurempaa avoimuutta sallivampi alusta kuin Applen mobiililaitteiden käyttöjärjestelmä iOS. Käyttäjä ei välttämättä tätä eroa havaitse, molemmat alustat vain toimivat(TM), molempiin alustoihin voi hakea sovelluksia Androidin tapauksessa Android Marketista, iOS:n tapauksessa Applen App Storesta, mutta sovelluskehittäjien kannalta erovaisuus tulee selvemmin esiin. Applella on tiukka kontrolli sovelluksiin, joita se päästää App Storeensa ladattaviksi, kun taas Android Marketin puolella vastaavaa tiukkaa kontrollia ei ole. Tästä nousee väistämättä esiin kysymys Androidin sovellusten tietoturvasta, jota monet tietoturvayhtiötkin ovat nostaneet esiin ennustaessaan vuoden 2011 potentiaalisia tietoturvauhkia. Itse olen asentanut ehkä noin kymmenkunta sovellusta Android Marketista ja luottanut lähinnä siihen, että jos niissä jotain epäilyttävää olisi, niin käyttäjäkunta olisi kommentoimalla sovelluksia antanut varoituksia muille käyttäjille ja tämä ei tietenkään kovin vankalla pohjalla olevalta tietoturvalta kuullosta. Täytyy toivoa, että tähän löytyisi joku hyvä ratkaisu ilman, että laitetta pitäisi tukahduttaa millään kokonaisvaltaisella tietoturvaohjelmistolla (antivirus-haitakkeiden tunnistus).

Kaiken kaikkiaan siis olen ollut laitteeseen ja Android alustaan erittäin tyytyväinen ja käyttäjäkokemus on ollut paria pikku nyanssia lukuunottamatta myönteinen. Listaan tähän loppuun vielä Android Marketista asentamani ohjelmat lyhyiden kommenttien kera. Hyviä ohjelmavinkkejä otetaan myös mielellään vastaan.

Adobe Flash Player – Tämä aukoo flashit mobiilialustallakin. Paljon tilaa vievä applikaatio, joka ei tue edes muistikortille siirtoa, vaan haukkaa tilansa puhelimen muistista. Adoben track record tietoturvassa karmea, joten sekään ei erityisesti houkuttele asentamaan, mutta asennettu nyt on kuitenkin.

Angry Birds – Tämä tuskin esittelyjä kaipaa. Suomalaista koodaustaitoa ja mobiilipeliosaamista parhaimmillaan. Hauska ja koukuttavakin peli tylsien palave…eikun siis vaikka junamatkojen ratoksi.

Backgammon Free – Hyvä, ilmainen toteutus tästä maailman vanhimmasta lautapelistä. Edelleen hyvää ajanvietettä, tosin vaikeinkin vaikeustaso on jo kaltaiseni gammon-nyypän biitattavissa.

ConnectBot – Pätevä ssh-client, jolla hoituu irkkailu suhteellisen näppärästi.

Elisa Viihde – Tallennusten hallintaa, tv-ohjelmaopasta jne. ElisaViihde-asiakkaille.

Facebook for Android – Facebook client, joka uusimmassa versiossa tukee myös facebookin chattia. Toimii, mutta satunnaisia bugeja ja epäloogisuuksia havaittavissa.

Google Goggles – Googlen visuaalinen hakuohjelma. Nappaa valokuva tekstistä, kirjasta, yrityksen logosta, nähtävyydestä jne. ja ohjelma hakee kuvan perusteella hakutulokset. Osumatarkkuus on hyvä, esimerkkinä nappasin äsken kuvan “Decubal Original Clinic Cream”-rasvatuubista kuvan ja Goggles tunnisti sen ja tarjosi ensimmäisinä hakutuloksina suomenkielistä informaatiota tuotteesta.

Google Sky Map – Mainio “tähtikartasto”. Paikallistaa sijaintisi gps:n avulla ja osoittamalla laitetta kohden taivasta, kertoo mitä tähtiä, planeettoja ja muita taivaankappaleita yläpuoleltasi löytyy. Antaa kummasti lisää mielenkiintoa taivaan ledilamppujen ihailuun.

Ixmat Scanner – Viiva- ja QR-koodien lukija.

Nimbuzz – Yleispätevä client pikaviesteilyyn. Tukee MSN:ää, Google Talkia ja muutamaa muuta im-protokollaa. Vanhemmissa versiossa tuki myös Skype-puheluihin, mutta se katosi ominaisuuksista jossain kohtaa ohjelman päivittyessä.

Quick Battery – Widgetti akun varaustason tarkkailuun. Toimii hyvin yhteen Quick Settings:in kanssa.

Quick Settings – Hyvä ohjauspaneeli ohjelma, jolla pääsee nopeasti säätämään laitteen asetuksia.

TuneIn Radio – Client internetradioiden kuunteluun.

Twidroyd – Erittäin hyvä ja ominaisuusrikas Twitter-client.

WordPress for Android – Client WordPressin päällä pyörivien blogien hallintaan.

Youtube – Client youtube-videoiden katsomiseen, joista yllättävän moni ei tunnu tukevan toistoa mobiilialustalla.

• 700g paistijauhelihaa
• 1 pussi Knorrin ranskalaista sipulikeittoa
• 1 prk kermaviiliä
• 1,5-2 dl juustoraastetta
• 4-5 porkkanaa
• (4 keitettyä kananmunaa)

Laita jauheliha kulhoon ja lisää sekaan sipulikeittopussin sisältö, kermaviili ja juustoraaste. Vaivaa ainekset puulastalla sekaisin. Kuori ja viipaloi porkkanat lanteiksi. Aseta mureketaikina margariinilla voideltuun uunivuokaan, upota halutessasi kanamunat taikinan sekaan ja muotoile mureke käsin “pötkyläksi”. Laita porkkanalantit vuokaan ja kaada sinne vettä sitten, että vedenpinta nousee noin vuuassa puoleen väliin mureketta. Paista uunissa 200 asteessa n. 45 minuuttia ja nauti perunamuussin ja vihreän salaatin kanssa.

Chi Kung on kehon energioita vahvistava, mieltä rauhoittava ja kehoa rentouttava harjoitusohjelma. Se tukee kehon omaa parenemisjärjestelmää, kohentaa fyysistä kuntoa ja lisää henkistä hyvinvointia. Harjoitteet sisältävät helposti omaksuttavia liikesarjoja, energiahengitystä, itsehoidon akupainantaa ja hiljentymistä. Tunneille oma matto mukaan.

En ole koskaan mitään “itämaisia”-liikuntamuotoja kokeillut, joten avoimin mielin lähden tutustumaan lajiin. Kuvauksen perusteella vaikuttaa mielenkiintoiselta ja toivon mukaan sopivasti “henkistä puolta” kehittävältä harjoittelulta. Täytyy myös toivoa, että liikesarjat ovat sen verran helppoja, että  kipsistä reilu viikko sitten vapautunut nilkkani taipuu harjoitteluun.

• Linux-kone
• Python setuptools (# sudo apt-get install python-setuptools)
• Python irclib (# sudo apt-get install python-irclib)
• Python Twitter Tools, joka sisältää varsinaisen twitterbot-binäärin (# sudo easy_install twitter)

Kun tarvittavat paketit on asennettu, editoidaan twitterbot:in konfigurointitiedostoon (twitterbot.ini) irc-palvelimen nimi ja portti, tweet-botin nick ja irc-kanava(t), jonne twiittejä halutaan lähettää sekä Twitterin autentikoinnissaan käyttämä OAuth-tiedosto.

Seuraavaksi käynnistetään twitterbot (# twitterbot twitterbot.ini), joka ensimmäisellä kerralla avaa selaimen kysyen twitter-käyttäjätunnusta ja salasanaa, kirjoittaa tuohon ym. OAuth-tiedostoon autentikointitokenin ja joinaa tweet-botin irc-kanavalle. Kun botti on käynnissä, lähetetään irc-clientissä privaattiviesti botille (/msg <bot-nick> follow <twitter-tunnus>), jonka jälkeen botti alkaa postailemaan twiittejä twitter-feedistä.

Jostain syystä tuo botti näyttää vastaavan follow-pyyntöön aina virheilmoituksella, ettei se tunnista twitter-tunnusta, mutta siitä huolimatta homma toimii. Ja toinen käytännön havainto on, että jos twiittien postaamiseen käyttämäsi kanava alkaa !-tunnisteella tyypillisen #-tunnisten sijaan, pitää twitterbot.ini tiedostoon kirjoittaa  kanavan nimi siinä muodossa kuin se esim. /who listauksessa näkyy (huutomerkin jälkeen tulee muutama random merkki ennen varsinaista kanavan nimeä).

Tämä blogi on ollut pahasti telakalla miltei koko vuoden johtuen elämän down-swingeistä, energian ja motivaation katoamisesta kirjoittamiseen, mutta kokonaan en ole kuitenkaan hävinnyt internet-avaruudesta, vaan olen ollut aktiivinen, ajoittain jopa hyperaktiivinen, Facebookissa ja Twitterissä. Yksi vuoden 2011 tavoitteista on ehdottomasti jatkaa kirjoittelua täällä aktiivisesti, koska tämä on edelleen ainoita keinoja, jolla allekirjoittanut luulee osaavansa “ilmaista luovuuttaan”.

Haluan toivottaa blogin vakituisille seuraajille, jos heitä on enää jäljellä ja satunnaisille pistäytyjille mitä parhainta vuotta 2011!

• 1 prk kermaviiliä
• 3 rkl majoneesia
• 1 rkl sinappia
• valko- ja mustapippuria myllystä
• paprikajauhetta
• curryä maun mukaan
• 1 rkl limen mehua
• suolaa
• ripaus sokeria

Uusista ominaisuuksista näppärin on “reader”-toiminnallisuus, jota klikkaamalla websivun leipäteksti “nostetaan ylös” sivusta helposti luettavaan muotoon, joka muistuttaa toiminnaltaan ja kontrolleiltaan “Preview“-ohjelmaa.

Reader-painike osoitepalkissa

Reader käytössä, kontrollit alareunassa

Mainossuodatinlaajennoksen käyttöönotto edellyttää ensin laajennosten enablointia Safarin asetuksista. Laajennosten käyttöönotto on tehty vähän mutkikkaaksi:

• Ensin otetaan Develop-valikko esiin: Safari-Preferences-Advanced-Show Develop menu in menu bar
• Seuraavaksi enabloidaan laajennokset: Develop-Enable extensions
• Itse laajennos siirretään ja asennetaan omalle koneelle täältä
• Safarin osoitepalkin viereen ilmestyy “Adblock Options” ikoni, jota klikkaamalla pääsee tarkastelemaan suodattimen asetuksia
• Nautitaan entisestään nopeutuneesta selailusta ilman mainoksia

Ubuntun päivitys omassa mission-critical tuotantoympäristössä oli äärimmäisen suoraviivainen toimenpide. Tässä ohjeet ilman “backuppaa ensin kaikki”-kohtaa, koska pelimies ei backuppaa.

• asenna update-manager-core paketti (# sudo apt-get install update-manager-core)
• tarkista suosikkieditorillasi, että tiedostossa /etc/update-manager/release-upgrades on kohta Prompt=normal (# sudo vi /etc/update-manager/release-upgrades)
• aja komento # sudo do-release-upgrade
• vastaile pariin kysymykseen ja reboottaa uuteen, päivitettyyn Ubuntuun

EDIT: sen verran alkoi mieltä painamaan, että laitetaan tähän nyt kuitenkin se pakollinen Disclaimer eli jos Ubuntussasi on jotain oikeasti arvokasta ja tärkeää dataa, niin tokihan se backup on erittäin suositeltava ottaa ennen päivittämistä. Näin välttyy helposti murheilta, jos päivitysprosessissa sattuisikin menemään jotain pieleen.