Telkku.com ja Saunavisio yhteensoppii

Huomasin tuossa, että telkku.com on lisännyt ohjelmakohtaisiin ponnahdusikkunoihin “Tallenna SaunaVisiolla!”-linkit, jotka avaavat suoraan Saunavision web-käyttöliittymän. Varsin näppärä ominaisuus meille ko. palvelun käyttäjille.

Terminator: Sarah Connorin aikakirjat

Sub:n ohjelmistossa on maanantain “prime-time” paikalla (21:00-22:00) näytetty kaksi jaksoa “Terminator: Sarah Connorin aikakirjat” sarjaa.

Kyseessä on kronologisesti “Terminator 2” ja “Terminator 3” elokuvien väliseen aikaan sijoittuva tarina Sarah Connorista ja hänen pojastaan Johnista, “tinapää”-droideja unohtamatta. Täytyy sanoa, että ihan katsomiskelpoinen vaikutelma on jäänyt tästä tuotoksesta kahden ensimmäisen jakson perusteella. Budjetissa ei ole turhia kitsasteltu, vaan toimintaosuuksissa viljellään hyvännäköistä efektiä ja muutenkin menoa, melskettä ja rytinää on riittävästi pitääksen katsojan hereillä.

Juonikuvioissa ei olla vielä niin syvällä, etteikö sarjaan voisi tarttua mukaan huomenna. Suosittelen, jos tälläinen Terminator-hengessä tehty sci-fi/toiminta jaksaa kiinnostaa.

Dokumentti Stu Ungarista

Uhrasin eilen 50 minuuttia yöunistani ja katselin youtubesta Stu Ungarista tehdyn dokumentäärin “One of a Kind: The Rise and Fall of Stu Ungar“. Dokumentti on varsin tyypillinen amerikkalaiseen tyyliin tehty henkilökuva eräästä pokerimaailman legendaarisimmasta pelaajasta. Ohjelmassa haastatellaan Ungarin vaimoa, tytärtä ja häntä lähellä olleita ihmisiä, joista ehkä tunnetuimpina Doyle Brunson ja Mike Sexton. Näiden lisäksi ohjelmassa kuullaan myös ennenjulkaisemattomia haastattelutaltiointeja, jotka on tallennettu vähän ennen Ungarin kuolemaa.

Ungarin tarina on klassinen “from hero to zero” tragedia miehestä, joka oli maanisen taitava nero korttipeleissä, mutta joka sittemmin tuhosi itsensä huumeiden käytöllään. Vastaavankaltaisia tarinoita löytyy muitakin, päälimmäisenä mieleen tulee ehkä The Doorsin vokalistin, Jim Morrisonin, elämän kaari. Ei voi kuin todeta South Park-tyyliin: “drugs are bad”.

Itse olisin kaivannut dokumenttiin enemmän kerrontaa Ungarin pelillisistä ansioista ja vähemmän, ajoittain mässäilyltä muistuttavaa, kuvakavalkaadia nenänsä kokaainilla romuttaneesta narkista. Mutta dokumenttia voi silti suositella kaikille, joita tämän pokeri- ja ginirommi-hain taustat ja elämän tarina kiinnostavat.

Lunta marraskuussa

Koska tälläinen määrä lunta, jota Etelä-Suomeenkin on viime päivinä satanut, on viime vuosien marraskuihin verrattuna niin poikkeuksellista, päätin raitista ulkoilmaa kitusiin terassin ovelta hönkiessä, napata myös pari räpsyä samalla “reissulla”.

Näin käy, kun unohtaa tohvelit terassille

Guns N’ Roses – Chinese Democracy

Nyt on ensikuuntelu takana rock-historian erästä ehkä hypetetyintä teosta, albumia, jonka ilmestymistä on ehditty odottaa kuin kuuta nousevaa ja hehkuttaa vuosikausia. Kyseessähän on tietenkin Guns N’ Rosesin “Chinese Democracy“.

Onko odotus sitten palkittu? On ja ei. Itselleni jäi levystä kovin ristiriitainen fiilis, ajoittain meininki oli taattua Gunnari paahtoa, välillä vajottiin Aerosmithiltä pahimmillaan kuulostavaan huttuun ja hirvittävimmät hetket toivat mieleen jonkun lenny krävitsin.

Samanlaisia kicksejä, jotka Metallican uusin “Death Magnetic” minussa sai aikaan, ei tämä albumi valitettavasti synnyttänyt. Alkuperäiskokoonpanostakaan ei taida olla Axl Rosen lisäksi ketään jäljellä ketään muita bändin jäseniä ja sen huomaa, sillä erityisesti Slashia tulee väkisinkin ikävä. Biiseistä ei mikään ensikuuntelun perusteella yllä “Appetite for Destruction”:in tasolle. Puhumattakaan siitä ettei missään kappaleessa tavoiteta lähellekkään “Sweet Child o’ Mine“:n tai “Patience“:n riipaisevaa herkkyyttä, mitkä saavat vichyt nousemaan silmiin vielä tänä päivänäkin oikeassa mielentilassa.

Tästä kaikesta artikkelin negatiivisesta sävystä huolimatta Gunnarit oli ja on 80-luvun legenda. Jos bändi putosi silloin, ei tätä pysty mitenkään ohittamaan tällä vuosituhannellakaan.

Kännykipinän paluu – Nokia E71

Matkapuhelimet ja Palmin kaltaiset kämmentietokoneet olivat hotteja laitteita 1990-luvun puolen välin tienoilta aina 2000-luvun alkupuolelle. Niitä tuli vaihdettua tiheällä syklillä, kun se vaan oli jotenkin niin coolia. Piti olla tuore kännykkä taskussa tai pda peliko…eikun muistiinpanoja ja kalenterimerkintöjä varten palavereissa.

Sitten tapahtui jotain; laitteet menettivät hohtonsa ja viime vuodet kännykkä on ollut minulle pelkkä työväline, jolla puhutaan puheluita, tekstiviesteillään ja jota käytetään kalenterina ja herätyskellona.

Nyt olen käyttänyt vähän yli viikon päivät Nokian E71 kännykkää ja olen myyty. Laite, jonka kutsuminen kännykäksi on aika vahva “under statement” niin paljon ominaisuuksia sisältävästä tuotteesta, on herätellyt kännykipinää uudelleen lähes roihuksi asti. Tämä “älypuhelin” yksinkertaisesti toimii ja sille löytyy hyviä sovelluksia. Laitetta on ilo käyttää webin accessointiin, pikaviesteilyyn, muistiinpanojen ja miksei vaikka blogijuttujen kirjoitteluun. Niin ja kyllä se yhä toimii myös puhelimena.

E71 ilmestyi markkinoille viime kesänä ja siitä on kirjoitettu paljon arvosteluja, jossa pureudutaan tarkemmin laitteen käyttötuntumaan ja ominaisuuksiin, joten en ala niitä tässä erittelemään. Ja blogosfääristä löytyy myös E71:lle omistautuneita blogeja, joista tässä linkit muutamiin:

• E71Blog.com
• Nokia e71 blog
• Nokia E71 Blog For Fanatics
• opml-tiedosto, josta voit importoida ym. blog-url:t suoraan feed-lukijaasi

Pisteiden lasku ginirommissa

Kirjoittelin kesällä tänne artikkelin Ginirommi korttipelistä, jossa viittasin lajin sääntöihin ja pistelaskuun parilla linkillä. Ginirommin säännöt ovat helpot oppia, mutta koska pistelaskukäytännöistä on olemassa useita eri variaatioita, ajattelin esitellä meidän kotipeleihimme vakiintuneen pistelaskutavan, joka on sama, jota redhotrummy.com:n 100 pisteen standardi Ginirommi peleissä käytetään.

Tässä esimerkkipelissä pelaavat Alice ja Bob. Ensimmäisessä jaossa Alice koputtaa ensimmäisenä ylijäämäkorttien arvon ollessa 2. Bob pöytää omat korttinsa ja täydentää Alicen sarjoihin sopivat korttinsa, mutta tästä huolimatta Bobille jää ylijäämäksi 20, joten Alice kuittaa jaosta 18 pistettä, jotka merkitään pistelaskupaperille.

Alice	Bob
18

Seuraavassa jaossa osat kääntyvät ja Bob onnistuu ginilopetuksessa. Alicelle jää pöytäyksen jälkeen ylijäämäpisteitä 28, joten Bob saa 28 plus 25 pistettä (Ginibonuksesta) kaikkineen siis 53 pistettä

Alice	Bob
18
	53

Kolmannessa jaossa Bob koputtaa ja pöytäyksen jälkeen Bobin ylijäämäkorttien arvo on 8. Alicella pystyy pöytäämään ja täydentämään Bobin sarjoja siten, että hänelle jää ylijäämäkorttien arvoksi vain 4. Nyt koputtanut Bob häviää jaon ja Alicelle kirjataan ylijäämäkorttien erotuksesta 4 pistettä, johon lisätään “undercut”-bonus, 25 pistettä. Alicelle yhteensä siis 29 pistettä tästä jaosta. Pistetaulukko näyttää tältä:

Alice	Bob
18
	53
47

Neljäs jako on ensimmäisenä koputtaneen Alicen, ylijäämäkorttien erotuksen ollessa 18 pistettä, jotka lisätään hänen pistesarakkeeseensa.

Alice	Bob
18
	53
47
65

Viides jako tuo ratkaisun. Alice tekee ginilopetuksen, Bobin ylijäämäkorttien arvon ollessa 24. Alice saa jaosta yhteensä siis 49 pistettä ja nousee näin ollen yhteispisteissä yli sadan, 114:ta pisteeseen.

Alice	Bob
18
	53
47
65
114

Lopulliseen pistetaulukkoon Alice saa 100 pisteen bonuksen hänen saavutettuaan ensimmäisenä pelin päättymisen rajana olleen 100 pisteen rajan. Tämän lisäksi Alicelle kirjataan neljästä voitetusta jaosta 25 pistettä per jako “line”-bonusta, yhteensä siis 100 pistettä. Bob saa 25 pisteen bonuksen yhdestä voitetusta jaosta. Lopullinen taulukko näyttää siis tältä:

Alice	Bob
18
	53
47
65
114
—–	—
100
100	25
—–	—
314	78

Peli päättyi siis Alicen 236 pisteen voittoon (314-78). Edellä esitetyn lisäksi tämä pistelaskukäytäntö tuntee vielä yhden, harvemmin napsahtavan, 100 pisteen bonuksen, jonka saa jos onnistuu poikkaisemaan pelin nollille, eli niin että vastustaja jää täysin ilman pisteitä.

Miten voit seurata verkkosyötteitä

Internetissä julkaistaan valtavasti sisältöä verkkosyötteinä (eng. web feed). Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa vinkkejä ja ohjeistusta kohderyhmälle, jolle verkkosyötteiden seuraaminen ei ole vielä tuttua. Käytän jatkossa myös termiä RSS-syöte viitatessani tilattavaan verkkosyötteeseen.

Tyypillisimpiä esimerkkejä näistä verkkosyötteinä julkaistavista sisällöistä ovat mm. uutissaittien uutisvirta, blogit ja podcastit. Verkkosyötteitä seurataan tilaamalla ne omalle PC:lle tai muulle internetiä käyttävälle päätelaitteelle, jossa käytettävä lukijaohjelma tukee verkkosyötteiden käyttämää RSS- tai Atom-formaattia.

Verkkosyötteen tilaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä syötteen url-osoitteen kertomista selaimelle, lukijaohjelmistolle tai -palvelulle, jolla rss-syötteitä seuraa. Jatkossa käyttämäsi selain, feed-lukija tai palvelu käy tietyin väliajoin, esimerkiksi 30 minuutin välein, tarkastamassa onko tilattuihin syötteisiin tullut uutta sisältöä (eng. feed entry) ja siirtää näistä uusista artikkeleista ainakin otsikon ja linkin itse artikkeliin käytössä olevalle selaimelle, lukijaohjelmistolle tai -palvelulle.

Mistä sitten tietää, että websivusto tarjoaa tilattavaa sisältöä rss-syötteenä? Selaimista Firefox ja Opera näyttävät rss-feedille tyypillisen oranssin ikonin osoitepalkissaan.

Myös Internet Explorer käyttää oranssia ikonia, mutta sen sijainti ei ole osoitepalkissa, vaan toisaalla selainikkunassa, toimintapainikkeiden ja valikoiden vieressä. Safari kertoo tilattavissa olevasta verkkosyötteestä

Safarin osoitepalkki RSS syöteikonilla

osoitepalkissaan olevalla RSS ikonilla.

Seuraavaksi ohjeistusta ja yleistä informaatiota eri vaihtoehdoista, joilla feedien eli verkkosyötteiden seuraaminen on mahdollista.

Selaimet

Kaikki markkinaosuuksiltaan suurimmat selaimet (Firefox 3.0.4, IE 7, Opera 9.62, Safari 3.2) tukevat RSS-syötteiden tilaamista. Firefox käyttää termiä Live-bookmarks (suom. Live-Kirjanmerkit), kun muut selaimet käyttävät termiä feed (“kanavat” suomi-lokalisoidussa Opera-selaimessa) viitatessaan selaimeen tilattuun verkkosyötteisiin.

Selain syötteiden lukijana toimii ihan hyvin.

Firefoxin Bookmark Manager

Käytän itse esimerkiksi toimistotyöasemassani Firefoxin Live Bookmarkkeja rss-syötteiden seuraamiseen. Firefoxin kätevä Bookmark Manager mahdollistaa vaikkapa hakemistorakenteen perustamisen eri aihepiirien syötteille, jolloin saa tilaamansa syötteet pysymään loogisesti järjestetyssä hierarkiassa. Myös IE ja Safari ovat panostaneet selvästi syötteiden seuraamiseen selaimissaan. Opera on mielestäni hieman jäljessä tämän toiminnallisuuden osalta muita valtaselaimia.

Feed-lukijaohjelmisto

Syötteitä voi tilata myös erilliseen lukijaohjelmistoon. Itse käytän koti-pc:ssä NetNewsWire syötteiden lukijaa ja myös toista Os X alustalla varsin suosittua Viennaa on tullut kokeiltua. Windows- ja Linux-alustoille löytyy luonnollisesti omat ohjelmistonsa esim. GreatNews (Windows) ja Liferea (Linux). Erilliset lukijaohjelmistot tarjoavat tyypillisesti huomattavan määrän kustomoitavuutta asetuksissaan ja sellaisia ominaisuuksia kuten offline-tuki, hakutoiminnot, kategorisoinnit, linkkien lähetys eri palveluihin kuten esim. del.icio.us, digg jne.

Sähköpostiohjelmistot

Ainakin Applen Mail ja Mozilla Foundationin Thunderbird sisältävät tuen rss-syötteiden lukemiselle. En ole itse näitä koskaan pitempään tähän tarkoitukseen käyttänyt, vaan pyhittänyt ne puhtaasti sähköpostikäyttöön.

Verkkopalvelut

Rss-syötteitä voi seurata myös keräämällä niitä esim. Google Reader palveluun. Tämä on varsin kätevä palvelu, koska silloin saa pidettyä kaikki tilaamansa syötteet yhdessä paikassa Googlen “sateenvarjon” alla ja ne on luettavissa, käytössä olevasta päätelaitteesta riippumatta, sieltä mistä kulloinkin sattuu internetiä käyttävän.

Googlen palvelu on ilmainen ja käytettävissä, kunhan vain omaa Google-tilin. Tietysti tässä voi foliohattu päässä miettiä, että haluaako Googlen tietävän mitä syötteitä seuraat, mutta johan heillä on sähköpostisi, dokumenttisi, hakuhistoriasi ja ties mitä muuta tietoa, vähän siitä riippuen mitä ko. firman palveluita satut käyttämään.

Mobiililaitteet

Myös mobiililaitteille löytyy tapoja seurata rss-syötteitä. Nokian S60-sarjan laitteissa oleva selain tukee rss-syötteiden tilaamista ja mahdollistaa tilattujen syötteiden organisoinnin omiin kansioihinsa. Käsittääkseni myös Applen iPhonen Safari selain toimii rss-lukijana ja näiden lisäksi molemmille alustoille on saatavilla erillisiä syötteiden lukuohjelmistoja.

Podcastit

Podcasteista olen kirjoittanut blogiini aiemminkin ja itselläni käytössä oleva tapa on edelleenkin tilata ja kuunnella podcast-verkkosyötteitä PC:n soitto-ohjelman ja kannettavan mediatoistimen yhdistelmällä. Toki podcastien tilaamista tuetaan usein myös erillisissä lukijaohjelmistoissa, ainakin edellä mainittu NetNewsWire, taipuu mainiosti podcastienkin käsittelyyn ja näemmä myös uusissa Nokian S60-laitteissa on tuki podcastien tilaamiselle.

Lopuksi

Toivottavasti tästä artikkelista saa jotain irti, jos et vielä ole rss-syötteisiin tutustunut ja niitä tilannut. Verkkosyötteet ovat kuitenkin erittäin kätevä tapa kasvattaa informaatioähkyään internetin uutisvirtaa, mielenkiintoisia blogeja ja podcasteja seuraamalla, verrattuna satunnaiseen, päämäärättömään surffailuun saitilta toiselle.

Applen tuoreimmat päivitykset

Apple julkaisi viime yönä 8.0.2 päivityksen iTunes ohjelmistoonsa, josta tarkemmin tietoa tästä Macworldin uutisesta. Myös iPhone sai nyt 2.2 firmware päivityksensä, jota tuli muutama viikko sitten jo hehkuteltua TinKElle sen ollessa vielä beta-asteella.

Seuraavaksi odotellaan Os X Leopardin 10.5.6 päivitystä, jota huhuiltiin tulevan tällä viikolla. No vielä on viikkoa vähän jäljellä, mutta saattaahan tuo hyvinkin vielä mennä ensi viikon puolelle.

Nokia musiikkikauppa

Olen käyttänyt viikonpäivät Nokian E71 kännykkää, joka sivumennen sanoen on aivan loistava ja täyteen mahtavia ominaisuuksia pakattu laite. Laitteen mukana tuli muutama voucher, jolla sai käydä ostamassa musiikkia Nokian omasta musiikkikaupasta. Tässä vähän omia ensikokemuksiani kyseisestä palvelusta.

Tuumasta toimeen ja puhelimen omalla selaimella voucherissa kerrottuun url:iin ja rekisteröidyn palveluun. Voucherin pin-koodin syöttämisen jälkeen krediitit kilahtavat tilille ja musiikin selaus voi alkaa. Testailin pikaisesti hakutoimintoa, joka näytti toimivan hyvin ja melko nopeasti löysin ostokelpoisen albumin. Ostotapahtuma ja maksaminen sujui kuten pitikin puhelimen omassa selaimessa. Mutta kun aloin lataamaan musiikkitiedostoja, se ei enää onnistunutkaan, vaan poiki koko ajan “mds”-virheilmoitusta.

Koska en saanut ladattua kappaleita suoraan puhelimeen, oli seuraava askel koittaa siirtää niitä ensin Windows pc:lle ja sitä kautta sitten puhelimeen. PC:lle pitää ensin asentaa “Nokia Musiikki”-ohjelmisto, jolla hallinnoidaan musiikkikokoelmaa, soittolistoja jne., soitetaan musiikkia ja käydään musiikkikaupassa ostoksilla. Sisääkirjauduin ohjelmistosta Musiikkikauppaan ja löysin nopeasti kännykän selaimella tekemäni ostokset ja niiden siirtäminen PC:lle oli suoraviivaista. Seuraavaksi aloin etsiä mahdollisuutta siirtää musiikit “Nokia Musiikki”-ohjelmistosta kännykkään. Olin parittanut PC:n ja kännykän bluetoothilla ja yhteys oli aktiivinen, kun oletin sen toimivan siirtotienä. Valittuani siirrettävän kappaleen, oli menun vaihtoehto “Siirrä kohteeseen” kuitenkin harmaana. Ohjeet esiin F1:llä ja sieltä kohta “Musiikin siirtäminen -> Manuaalinen siirto”, josta sanatarkka lainaus:

“Voit siirtää musiikkisisältöä tietokoneesta langattomaan laitteeseen seuraavasti:

1. Liitä langaton laite tietokoneeseen yhteensopivalla USB-kaapelilla. Lisätietoja on kohdassa…”

Että se siitä langattomuudesta ja arvatenkin minulla ei ollut kännykän mukana tullutta micro-usb kaapelia käsillä.

Tämän jälkeen ajattelin kokeilla PC Suiteen kuuluvaa “Music Manager” toiminnallisuutta kappaleiden siirtämiseen. “Music Manager” näkee bluetooth-paritetun kännykkäni hienosti ja alan siirtämään kappaletta. Ensin tulee kysymys jostain konvertoinnista kännykkäsi tukemaan muotoon ja riippumatta siitä tekeekö konversion vai ei, on lopputulos aina sama. Kappale siirtyy puhelimeen, näkyy soittimen kappalelistalla, mutta kun sitä alkaa toistamaan, tulee höpinää drm:stä ja soitin kysyy käydäänkö hakemassa käyttöoikeus verkosta. Tähän kun vastaa myöntävästi, puhelin ottaa yhteyttä jonnekin ja toteaa kotvan kuluttua, että “kappaleen toistaminen ei onnistu, tiedosto on korruptoitunut”. Jäi sitten Herbert Von Karajanin “Sibelius Karajan: Finlandia-Karelia-Suite Etc.” kuuntelematta kännykässä.

Ymmärtääkseni Nokian strategian kulmakivenä on siirtyä pelkästä kännykkäraudan tuotannosta ja myymisestä yhä enemmän ja enemmän kohti palvelutuotantobisnestä. On überhypetettyä sateenvarjona toimivaa “OVI“-palvelua, musiikkikauppaa, karttoja, navigointeja ja what not. Tämän oman “Musiikkikauppa”-kokeiluni perusteella rohkenen olla hieman huolissani. Vaikkakin osa vaikeuksista mennee omaan piikkiin, se puuttunut micro-usb-kaapeli, niin siitä huolimatta palvelusta jäi takkuinen, hankalakäyttöinen ja sekava vaikutelma. Kehitettävää on vielä paljon ennen kuin tästä voidaan nousta kilpailevien palveluiden rinnalle ja ohi niistä.