Vinkkejä ja psykologiaa

Huomenna olisi tarkoitus mennä Aprillipäivän kunniaksi taas kokeilemaan taitojaan (ja onneaan) GCH:n tiistaiturnaukseen. Tällä kertaa mukaan lähtee kotipelien vakkariporukasta useampikin ystävä ja ajattelin koota tähän hieman mietteitä ja sparrausvinkkeliä huomisiltaa silmällä pitäen.

Mielentila; olen ehdottoman vakuuttunut siitä, että positiivinen mielentila ja hyvä yleisvire parantaa olennaisesti menestymismahdollisuuksia. Tätä edesauttaakseeni kuuntelin 3 viikkoa sitten tiistaina koko päivän hyvää ja positiivisesti psyykkaavaa musiikkia aina kun siihen oli mahdollisuus, ajattelin “happy thougtseja” ja pysyttelin hyvällä ja iloisella mielllä ja näin tulen tekemään vastaisuudessakin. Toinen jo heti aamusta asti mieltä piristävä asia huomenna tulee olemaan sää, sillä luvassa on aurinkoinen kevätpäivä, joka sinällään jo saa hymyn huulille.

Virvoikkeet; juomien suhteen kannattaa olla varovainen, itse join edellisellä kerralla kupin kahvia ennen kuin turnaus starttasi, mutta kovin paljoa ei nesteitä kannata tankata, sillä taukoja ei ole luvassa kuin kaksin kappalein chip-racejen yhteydessä, jollei sitten laita itseään “auto-fold”-moodiin wc:ssä käynnin ajaksi. Ne GT:t ehtii kyllä sitten juoda taiston päätyttyäkin, jos siltä tuntuu.

Pöytätoiminta; panostamisen, maksamisen ja korottamisen kanssa tulee olla tarkkana ja pitää toiminta mahdollisimman yksinkertaisena. GCH:n ammattijakajat puuttuvat takuuvarmasti “string-bet“:teihin, joten helpommalla selviää, kun ilmaisee riittävän selvästi esim. “korotan kuuteen sataan” ja sen jälkeen rupee arpomaan oikeaa määrää merkkejä pottiin. Jos tuntuu naulat taskuunsa saatuaan, että kurkusta ei tule kuin pihinää, niin siinäkin tapauksessa laskee oikean määrän merkkejä pinoon ja työntää tämän pinon pottia kohden, eikä missään tapauksessa lähde tiputtelemaan esim. 100 pisteen merkkejä yksitellen korotettavaa määrää, sillä tämä tulkitaan armotta vain maksuksi.

Aistitoiminta; alusta asti tulee olla kaikki aistit valppaina ja “sensorit” viritettynä, tämän teesin toteuttamista avittaa huomattavasti ensimmäiseksi teesiksi naulatun positiivisen mielentilan antama yleinen vireys. Pöydän muita pelaajia kannattaa todellakin tarkkailla ja erityisesti show-down tilanteissa painaa mieleensä minkätyylisillä käsillä on pantu turnauksen jatko katkolle.

Tässä siis oma sohvapsykologin lähes “naminamimainen” näkemykseni muutamasta huomion arvoisesta asiasta ennen itse asiaa ja tulevaa turnausta. Palauteryöppyä odotellessa…

Poker is not about winning and loosing, poker is about making the right decisions.
– Doyle “Texas Dolly” Brunson

Ratikka kivillä

Kurvin risteyksessä oli poikkeusreitillä ollut 3T karauttanut pois raiteilta, joka luonnollisesti generoi “pienimuotoisen” härdellin tuohon muutenkin melkoiseen sumppuristeykseen:

Joost

Tutustuin P2PTV-ohjelmisto Joost:iin ensimmäistä kertaa viime kesänä. Alkuun sieltä tuli katseltua lähinnä WPT-lähetyksiä ilman sen suurempaa “kanavasurffailu”-intoa.

Nyt pääsiäisen aikaan jollain saitilla mainostettiin “World Series of Backgammon” turnauksia ja että niiden televisiointeja olisi katsottavissa Joost:in kautta ja olihan se kokeiltava, miltä Backgammon näyttää tv-produktiona. Jos Backgammon yhtään pelinä kiehtoo, niin täytyy sanoa että kauden 2007-2008 WSOB-ohjelmat ovat ihan mielenkiintoista katsottavaa. John Clark ja Gus Hansen hoitavat kommentoinnin hienosti ja tälläinen vasta muutama viikko sitten peliin tutustunut ja pelistä kiinnostunut pysyy hyvin mukana.

Joostin kanavalistalta löytyi myös “sulkapallokanava” ja senkin tarjontaa tuli katseltua parin makasiinimuotoisen ohjelman verran. Pitkiin aikoihin en ollut maailman luokan sulkapalloa nähnytkään ja voi elämän kevät millaista vauhtipeliä se olikaan; pallorallit olivat niin pitkiä ja lyöntivalikoima niin käsittämättömän laaja, että oksat pois.

Ohjelmistona Joost on kehittynyt hyvään suuntaan ja tämä uusin 1.1.3 versio toimii mainiosti 2MB/s kaistalla, kuvan laatu on kelvollinen eikä kaatumisia esiinny.

Rush: “Hold your fire”

Otinpas seitsemän euron aikamatkan kultaiselle 1980-luvulle ja ostin iTuneksen kaupasta Rush:in “Hold your fire” albumin. Rush:han on todella pitkän linjan proge- ja hard-rockia yhdistellen soittava bändi ja kyseinen albumi sijoittuu heidän syntikka-aikakaudelleen. Tätä albumia tuli kuunneltua 80-luvun loppupuolella enemmänkin ja täytyy sanoa ettei aika täysin ollut kullannut muistoja, vaan levy toimii edelleen hyvin.

Helmibiisejä poimittaessa valintani osuu “Time Stand Still”:iin, “Turn the Page”:en ja ehdottomasti “Lock and Key”:hin, jota kuunnellessa on helppo laittaa silmät kiinni ja nähdä itsensä pastellin värisessä pikkutakissa ajamassa Testarossaa Miamin kadulla. Jos suhteellisen kevyt, mutta maksimaalisella ammattitaidolla tehty kasarimusiikki kiehtoo, on “Hold your fire” erinomainen valinta levylautaselle.

Applelta tietoturvapäivityksiä

Eilisen Safari 3.1 päivityksen jälkeen tuli tänään kasa tietoturvapäivityksiä Os X:ään, joten päivitelkäähän pian käyttiksenne.

Logitech Harmony 555

Jokunen viikko sitten parin vuoden ikäisestä, kovassa käytössä olleesta Logitech Harmony 525 yleiskaukosäätimestä hajosi lcd-näyttö. Näytön rikkoontuminen käytännössä rampauttaa laitteen käyttökelvottomaksi ja oli aika hankkia korvaava laite tilalle.

Päätin olla merkkiuskollinen ja päädyin Logitechin Harmony 555 malliin, joka käytännössä olleee 525:n “faceliftattu” seuraaja. Ainakaan näin parin päivän aikana en ole suuria eroja toiminnallisuudessa havainnut, lcd-näytön väri on vaihtunut sinisestä oranssiksi, mini-usb porttia ei ole suojattu enää kumisuojalla ja pari uutta nappulaa säätimessä on lisää, joiden toiminta ei itselleni ole vielä manuaalia vilkaisematta auennut. Mutta ehdottomasti paras muutos on 555:n huomattavasti jämäkämpi rakenne 525:een verrattuna, poissa ovat kaikki 525:n nitinät, kitinät ja jopa taipumiset heikkorakenteisen etuosan osalta. Tämä jämäköityminen on ehkä tuonut muutaman gramman lisää massaa 555:een, mutta haitaksi siitä ei ole, kun rakenne on siinä määrin jämäköitynyt.

En koskaan erityisemmin tuunannut 525:ta, vaan riitti että sillä sai ohjattua niitä laitteita, joita käytössä löytyy. Täytyy yrittää tutustua tällä kertaa 555:een vähän paremmin, ennen kuin sekin ehtii hajota

Podcasteista

Hankin ensimmäisen kannettavan mediasoittimen syksyllä 2005 ja varsin pian sen jälkeen “löysin” podcastit, jotka ovat kuuluneet soittolistoille siitä lähtien. Podcast terminä tulee sanoista iPod ja broadcasting, mikä sinällään on harhaan johtavaa, sillä podcastien kuunteleminen ei toki edellytä iPodia, vaan kuuntelu onnistuu tietokoneella tai millä tahansa kannettavalla mediatoistimella.

Podcastien tilaaminen onnistuu rss- tai Atom-syötteiden seuraamista tukevilla mediasoitinohjelmistoilla, joita löytyy kaikille valtakäyttöjärjestelmille. Itselläni on kokemusta vain iTunes:sta, jolla podcastien tilaaminen käy helposti, yhteensopivuus iPodin kanssa on saumatonta ja jonka hakutyökalulla löytää valtavasti eri teemoihin ja aihealueisiin keskittyviä podcasteja.

Tässä listaa kronologisessa järjestyksessä podcasteista, jotka ovat matkan varrella soittolistalle päätyneet ja joita tulee kuunneltua säännöllisesti työmatkoilla, kuntoillessa tai vaikkapa ruokakaupassa käydessä:

• Security Now! on Leo Laporten ja Steve Gibsonin hostaama tietoturva podcast. Leo Laporte on erittäin pätevä ja paljon eri medioiden parissa työskennellyt persoona ja sen huomaa myös podcasteissa. Steve Gibson taas on varsin ristiriitaista statusta kantava tietoturva-asiantuntija ja ohjelmoija. Sanotaan Gibsonista mitä sanotaan, niin kyllä hän tietoturvasta perillä selvästi on. Security Now! on hyvä ns. “pihtiputaan mummo” kategoriaan osuva podcast tietoturvasta. Ei ehkä kaikkein tekinsintä asiaa käsittelevä, mutta kuitenkin mielenkiintoisia aiheita sisältävä ja laadukkaasti tehty produktio.
• Orion’s Podcast on suomalaisen DJ Orionin konemusiikkimiksailuja. En todellakaan ole genren asiantuntija, mutta kyllä kaveri generoi mielenkiintoisia äänimaisemia, jotka tarjoaa mukaavaa vaihtelua omaan muuten varsin rockpainotteiseen musiikin kuunteluun.
• Network Security Podcast on Martin McKeayn ja Rich Mogulin isännöimä tietoturvaan keskittyvä podcast. Tämän podcastin kanssa on ollut ajoittain vaikeuksia orientoitua kuuntelemaan. En tiedä oikein mistä se johtuu, liekö aiheet vain olleet vähemmän mielenkiintoisia. Mutta nyt kun Rich Mogul on tullut co-hostiksi on podcastin taso noussut ja sisältöön tullut vähän lisää “maustetta”.
• MacBreak Weekly käsittelee viikon Apple-aiheisia uutisia ja muita ajankohtaisia Mac-maailman asioita. Podcastia hostaavat Leo Laporte, Scott Bourne, Alex Lindsay ja Andy Ihnatko, jotka kaikki ovat pitkän linjan Apple-käyttäjiä ja hyvin perillä aihepiiristään.
• Pauldotcom Security Weekly podcastia hostaavat SANS:in kouluttajina toimivat ja kirjan “Linksys WRT54G Ultimate Hacking” kirjoittajat Paul Asadoorian ja Larry Pesce. Tätä podcastia on ehdottomasti teknisestä tietoturvasta kiinnostuneen pakko kuunnella. Hostaajilla on erittäin syvä tekninen tuntemus tietoturvaan ja lähetyksissä vierailee usein “scenen” kovimpia nimiä. Lisäksi podcast sisältää varsin messevää huumoria ja lämminhenkistä kuittailua mm. Security Now!:n suuntaan. Loistavaa settiä kaiken kaikkiaan.
• Girls Gone Geek on ehkä “hämärin” löytö listaltani. Viiden naisen hostaama teknologia-aiheita ja ajoittain milloin mitäkin käsittelevä podcast, joka vaan on jollain tavalla hauska.
• The Unofficial Apple Weblog on tunnettu Apple uutis- ja “juoru”-saitti. Podcast puolella ollaan ilmeisesti “telakalla”, koska uutta kuunneltavaa ei ole helmikuun alun jälkeen ilmestynyt. Se mielikuva, mikä niistä jaksoista, joita olen kuunnellut, on muodostunut, niin täytyy todeta, että produktia ei yllä laadussa ja sisällössä Mac Break Weeklyn tasolle.
• Two plus two pokercast on tuorein löytö podcast-listallani. Suositun pokeri-foorumin, Two Plus Two:n ja suosituimman pelisaitin, Pokerstarsin, yhteisproduktio. Erittäin mielenkiintoista asiaa pokerimaailmasta; uutisia, strategiavinkkejä muun muassa itseltänsä Sklanskyltä, pelaajahaastatteluja, esimerkiksi Gus Hansen, Brad Booth jne. ja kaikkea jota pokerin ystävä voi toivoa. Näiden lisäksi lähetyksessä kerrotaan salasana sunnuntaisin 20:55 Pokerstarsilla pelattavaan free-roll turnaukseen.

Tässä siis lyhyt katsaus omiin podcastien “kulutustottumuksiin”. Otan mielelläni vastaan täydennyksiä listalle!

Vee niin kuin VOITTO!

Niin siinä vaan sitten kävi, kun olin toista kertaa livepokeria Casinolla kokeilemassa, että harjasin tiistaisen viikkoturnauksen voiton ja poistuin 1015€ lompakossa kotiin. Fiilis on tällä hetkellä sanoin kuvaamaton ja hu:n ratketessa adrenaliiniboosti oli sitä luokkaa, että sydän taisi lyödä hetken aikaa väärässä rytmissä.

Pakka kävi kuumana, eikä 1. sija ilman paria suckouttia olisi tullut, mutta kyllä mukaan mahtui lukuisia loistavia päätöksiäkin, joissa pystyi kippaamaan oikea-aikaisesti käsiä, joita esim. nettisittareissa tulee pelattua yleensä aina.

Alla vähän tajunnan virtaa tapahtumista:

Ihan turnauksen alkuvaiheissa sain taskuun 22, pf-betsin maksoi yksi pelaaja. Floppi tuli J44, joissa kaksi ristiä ja jostain käsitämättömästä älyn väläyksestä työnsin loput keskelle ja vihu insta-callas J9o:lla. Nousin ylös tuolilta, ehdin jo kätellä vihun ja olin poistumassa, kun jakaja ja muut pelaajat huutaa perään, että “takaisin, sulla on väri”. Oli sitten turn ja river myös ristiä ja mun taskukakkosista toinen ristiä ja illan ehkä järkyin suckout oli valmis.

Tuon jälkeen jatkoin kärsivällisesti erittäin tiukkaa peliä, jossa kippiä saivat niin KJo:t kuin A7s:n kaltaiset kädet. Illan ensimmäiset naulat tulivat taskuun, kun blindit olivat 50-100 tasolla. Vihu pf-bettaa 3xbb, johon mä heitän positiosta mini-reissun, vihu siirtää loput keskelle ja minä insta-callaan vähintään Hellmuthmaisella nopeudella ja tuplaan, kun AA kestää loppuun saakka 88:ia vastaan.

Pelaajia tippuu tasaista tahtia ja pöydässämme ollut nuorempi kaveri, joka on siihen saakka reissutellut melkoisen spekulatiivisillä käsillä, työntää kaikki keskelle ja minä koppaan AK:lla. Kaveri kääntää Q8:n ja vetelee riveriltä suoralla ohitse ja ottaa tuplat. Floppasin tuossa muistaakseni K:n kiinni ja tämä käsi taisi olla ainoita ohivetoja, jossa jouduin maksajaksi.

Blinditasot nousevat ja putoan tiukkistyylilläni shortiksi ja kun finaalipöytä koittaa pääsen aloittamaan sen buttonilta, mutta selkeästi pienimmällä stäkillä. Saan yleensä kerran orbittiin ostettua blindit tuikkimalla Ax:n ja 99:n kaltaisilla käsillä all-in, kunnes taskuun tulee illan toiset AA:t. Betsailen 3xbb pf ja toinen nuorehko, aggrokaveri puskee kaikki keskelle, maksan instana ja vihu kääntää A8s. Turnilta tulee toinen samaa maata oleva pikkukortti, mutta riveriltä ei väriä tule ja pääsen jo suhteellisen hyvään asemaan.

Seuraavat muistikuvat alkavat kun on kolme pelaajaa jäljellä, ja taskuun tulee QQ. Lyön pf-betin, johon kaveri vastaa all-inillä, insta-call ja sieltä kääntyi muistaakseni ATo. Flopista osuu Q ja riveriltä vielä pakan viimeinen Q ja heads-upissa ollaan.

HU alkaa tunnustelevasti, häviän muutaman tuhannen potin, kun vihu re-reissaa omaan aggroiluuni Kx:llä ja olemme noin 50-50 chipeissä. Saan pikku-blindiin AKs:t ja lähden ansoittamaan vain maksamalla, kaveri sököttää perästä ja floppi tulee TT9 ei yhtään mun maatani. Päätän puskea ja kaveri insta-callaa. Tajuan olevani satavarmasti perässä ja sieltä kääntyy 93o. Mutta kuinka ollakkaan turnilta tulee A, river on blankko ja juzzufin voitto näkee päivänvalon.

Kuten sanottua sydän löi takuulla muutaman lyönnin väärässä rytmissä, kun tuo voitto ratkesi. Fiilis oli aivan käsittämätön ja oli pakko käydä baaritiskin kautta nauttimassa GT voiton kunniaksi. Siinä juteltiin samalla top-3 miesten kesken ja kävi ilmi että hu:ssa ollut kaveri oli toista kertaa tiistaiturneessa kakkonen ja ensimmäiselläkin kerralla oli saanut rahansa keskelle johdossa. Sellaista se, tällä kertaa oli tähtiin kirjoitettu tälläinen käsikirjoitus. Kolmanneksi tullut kaveri kertoi pelanneensa netissä ensimmäiset pokerinsa n. 2 viikkoa sitten ja oli kuulemma eka kertaa Casinon turneeta kokeilemassa.

Nyt pitäisi varmaan yrittää mennä vaakatasoon ja nukkumaan, tosin veikkaan, että unen saaminen saattaa olla tiukassa sen verran euforinen olotila on vielä päällä..

EDIT: Nyt huonosti nukutun yön jälkeen on eilisillan turnaustapahtumia palannut mieleen ja tässä vähän lisää tarinaa. Noin vartti ennen tuota 22 puskukättä, sain kolmessa perättäisessä jaossa taskuparit (22, 66 ja JJ), joista 22 ja 66 lensi pf-actionin perusteella pakkaan ja JJ:llä sain stäkkiä hilattua ylöspäin. Tästä kaksi jakoa eteenpäin ja sain uudelleen JJ:n taskuun. Pf-reissutin 3,5xbb ja sain maksajan mukaan. Floppi tuli K42, muistaakseni rainbow ja sökötin sen vihulle, joka sökötti perässä. Tässä vaiheessa olin satavarma, että K ei osunut ja päätin iskeä turnilla, joka oli blankolle maistunut 3. Löin vähän reilu puoli potillista ja vihu cold-callas perässä. River 5, joka sököteltiin ja niinhän sieltä vihulta kääntyi AQo, joka söi JJ:n. Tämän käden jälkeen puuskuttelin pitkään ja useamman jaon pyörittelin päätäni epäuskossa, osittain oman huonon pelini takia ja osittain tuon riverin takia ja jonkun hetken päästä tästä seurasi tuo 22-käsi, jolla pääsin itse tekemään illan suckoutit.

Kotipelejä

Kokoonnuimme eilen ystävien tykö uuteen “peliluolaan” kisailemaan Maaliskuun turnausherruudesta 10 € bin Hold’em:ssa. Saimme kasaan yhdeksän peluria ja ehdimme kolme turnausta pelaamaan illan/yön tunteina. Peli oli suhteellisen reipasta, eikä suckouteiltakaan vältytty. Kun tuloslistoja katselee, niin huomaa, että pöydän kaksi naista olivat melkoisen liekeissä.Tässä Tournament Managerin viralliset tuloslistat:

• 1. turnaus
• 2. turnaus
• 3. turnaus

Iso kiitos Emännälle ja Isännälle järjestelyistä ja kaikille mukana olleille hauskasta peliseurasta! Seuraavat pelit näillä näkymin joko 5.4 tai 19.4.2008, mutta niistä sitten tarkempaa infoa lähipäivien aikana, kun “järjestelytoimikunta” on irc-palaveroinut aiheesta.

Murtsikkaa

Käytiinpäs pojan kanssa korkkaamassa talven ensimmäiset murtomaahiihdot. Pari kertaa kierrettiin tuolla Möskärin maastossa kuntorata ja matkaa tuli n. 3,5 km. Latupohjaa sinne ei ollut tehty lainkaan, mutta paikka paikoin siellä oli latua “pertsan hiihtäjien” jäljiltä. Tästä oli meille jonkin verran haittaa, kun ei tuo vapaa tyyli ole hallussa, mutta muuten oli kyllä oikein mukavaa. Sää oli justiinsa sopiva, ehkä pari astetta pakkasen puolella ja sukset toimi hyvin, kun sipaisin pohjiin tavallista pitovoidetta. Tuli aikaisimpina talvina kokeiltua sitä paljon hypetettyä pitoteippiä, mutta jostain syystä se ei suksen pohjassa pysynyt, joten taidan jatkossakin pysytellä näissä “vanhoissa” konsteissa.